13.6 Kaunas - Riika

  • Posted on: 14 June 2015
  • By: jaa

Aamu aloitettiin nakkimunakkaalla, kun hoksattiin ettei kotoa tuotuja munia ole käytetty vielä mihinkään. Niitä olisi voinut paistaa enemmänkin, mutta ei jaksettu tehdä enää lisää. Päivälle oli luvassa noin 350km ajoa kohti Riikaa.

Suunnitelmana oli ajella eiliseen rautakauppaan ja puhelimen opastuskin vaikutti vievän meidät sen ohi. Toisen käännöksen jälkeen kuitenkin paljastui, että kartalla rautakaupan ohittava tie olikin muutaman kerroksen korkeammalla, kuin kaupan sisäänkäynti. Oltiinkin jo sen verran isolla tiellä menemässä poispäin, että ajatus rautakaupassa käynnistä jäi suunnitelmaksi.

Tällä kertaa matka ajettiin pysähtelemättä Riikaan saakka, perillä oli melkoista pujottelua vilkkaassa liikenteessä. Kierrettiin mutkikkaita kiertoteitä, mutta taisivat olla ainoa mahdollisuus päästä oikealle sillalle.

Leirintäalue paljastui auringon paahtamaksi aukioksi jossain teollisuusalueen näköisellä paikalla, ilmeisesti jonkun messuhallin takapihalla. Vessat olivat lähelle tuodut parakkikopit, suihkut taas kiinteässä rakennuksessa naapurin pihan perällä. Naisten puolella oli ilmeisesti valutettu vettä sen verran antaumuksella, ettei illalla hanasta tullut kuin kylmää vettä. Vessassa ei lämmintä vettä ollut ollenkaan. Pihan perällä oli myös ruotsalaisten Pink Bus -niminen ajopeli johon oli maalattu isolla paikkojen nimiä; Zanzibar, New Zealand yms. Bussin katolla oli telttakatos jonne mentiin irrallisilla alumiinitikkailla ilmeisesti nukkumaan.

Laitettiin auto pakettiin ja käveltiin kaupungille. Matkaa oli yhteensä noin 3km, mutta pysähdyttiin välillä etsimään ruokapaikkaa ostoskeskuksesta. Valittiin kaikessa rauhassa oviaukossa olevasta ruokalistasta mieleisiä annoksia, kun listan vieressä oli alekupongitkin valmiiksi tarjolla. Kun olisi menty sisälle asti tekemään tilausta, kertoivat, että 40 min jono sillä hetkellä. Käännyttiin samantien takaisin päin ja katsastettiin keskuksen muut ruokapaikat. Niistä ei  kuitenkaan löytynyt riittävän houkuttelevaa, joten jatkettiin matkaa kaupunkiin. Hesburger kuulemma ei kelvannut.

Riikan vanha kaupunki alkoi miellyttävästi vanhoilla rakennuksilla ja jatkuikin sellaisena koko päivän. Joka paikassa oli ruokapaikkoja terasseineen, toriaukiolla kaikenlaisia kojuja. Yhdessä tehtiin avotulella ruokaa. Jätettiin borssi- ja kaalikeitot väliin kuitenkin. 

Kaupungissa oli ilmeisesti jonkinlainen keskiaikateematapahtuma, kojujen välissä liikkui ihmisiä säkkikangasasuissa (aika pakasta vedetyn näköiset ollakseen keskiaikaiset) ja yhdessä kohtaa oli tarjolla mahdollisuus vanhanaikaiseen muotokuvaukseen aikakauteen sopivassa asussa. Myös jousiammuntaan olisi ollut mahdollisuus. Toinen teema olivat iltalomailevat sotilaat, näkyi ainakin kolmea eri mallia maastopukuja. Isoja ryhmiä ravintoloissa ja sotilaspoliisiautoja kiertelemässä katuja. 

Turistien perässä olivat myös polkupyöräriksojen kuskit ilmestyneet paikalle. Taisivat olla kesätöissä kun näytti ympäriinsä ajelu ja tikkuun paistettujen perunalastujen syöminen vievän suuren osan ajasta. Useasti myös Partybike ajoi ohitsemme, kyydissä 12 iloista polkijaa laulamassa karaokea juomat kädessään, edessä totinen kuski ja keskellä baaritiskillä tyttö kaatamassa kaljaa. Nähtiin myös ravintolan ovessa tarra joka kieltää hevosella ratsastamisen.

Pitkän empimisen jälkeen päätetään syödä hienommin ja mennään Ribs & Rock -ravintolan terassille. Ruokalistan annokset on nimetty bändien, kappaleiden tai albumeiden mukaan, on Red Hot chilipeppers ja Dark Side of the Moon. Muutenkin paikkaa on laitettu teemaan sopivaksi, vessaan vievä käytävä erotettu omakseen ripustamalla ketjuja verhoksi ja baarituolit kahden istuttavat moottoripyörän istuimet. Ennen ruokaa tarjoilija toi sievästi taitellut kankaiset lautasliinat ja asetteli tarkasti aterimet. Tilattiin omatekoista limpparia, mansikkaa ja raparperiä. Annos tuli, Petri ja Eme pitivät omistaan kovasti, minun taas näytti ja maistui keitetyltä maustamattomalta keuhkolta. Puoleen väliin pääsin ennen kuin kävi liian joustavaksi pihviveitselle.

Käveltiin puistoon kivien perässä, pienelle kukkulalle meni kivimuurilla rajattu polku. Huipulta löytyi betonista valettuja penkkejä ja selitys, että ne ovat taidetta. Toisella puolella kukkulaa virtasi joki suihkulähteineen ja polkuveneineen. 

Kierrettiin takaisin kaupunkiin oopperatalon ohitse, esitys oli ilmeisesti alkamassa pian, koska pihalla oli runsaasti ihmisiä. Jätettiin kuitenkin väliin, kun arveltiin, ettei avojaloin sandaaleissa huolita sisälle. Sen sijaan käytiin ostarissa, josta ei löydetty mitään mielenkiintoista. Palattiin vanhan kaupungin keskusaukiolle, josta ostettiin jäätelöt ja hiplattiin eläinpatsasta, koska kaikki muutkin turistit vaikuttivat tekevän niin.

Käveleksittiin takaisin, tuuleteltiin onneksi jo viileämmässä ilmassa autoa ja tulkittiin carcassonnen lisäosan saksankielistä ohjetta. Ei kuitenkaan ehditty pelata

blog: